Heijastelmia Afrikasta

Hajatelmia Afrikasta  keväällä 2012

On se vaan kumma että isossa maanosassa on timantteja, kultaa, öljyä ja työvoimaa ja sitten kuitenkin kansa elää suurimmalta osaltaan köyhyydessä ja kurjuudessa huonosti koulutettuna kaikkine tauteineen ja jopa nälkään kuollen.

Historia pitäis tietysti tuntea paremmin ja paikalliset uskonnot , heimokulttuurit uskomukset ja ennakkoluulot,  jotta osais arvioida, mutta tässä joitakin hajatelmia n. kuukauden mittaiselta reissulta ja sitä edeltäneiltä kahdelta safariralli reissulta.

Noelin tarina Ilenbulasta Tamzaniasta:

Noel löytyi jouluna hylättynä ulko WC:stä ja koki vaikean lapsuuden siitä huolimatta että Leena Pasanen pisti kaiken peliin ja otti vastuun. Nyt Noel on täysi-ikäinen ja koulut käytynä elämä on täysillä edessä.

Mateman potilashuone Malawi järven rannalla Tanzaniassa:

Sairaalassa on kuumuus yli 40 astetta Helmikuussa, joten potilaat yöpyvät pihalla suurten puiden alla omaisten kanssa. He hoitavat hygieniaansa sairaalassa, mutta tottumattomina ”mukavuuksiin” Pyyhkivät milloin kivillä milloin oksilla, joten viemärit ovat aina tukossa.

Nämä tarinat kertokoon sen, ettei saa liian nopeasti tehdä ehdotuksia tuntematta paikallisia oloja.

Tanzaniassa ja Malawissa minua yllättää tieto suuresta Kiinalaisten soluttautumisesta maahan. Mm. Tanzaniassa on sovittu että Kiina rakentaa ison lentokentän ja saa vastineeksi asuttaa ilmaiseksi 150.000 kiinalaista. Työvoimana Kiinalaiset käyttävät omia vankejaan näissä eri maiden projekteissaan. Samaa on Malawissa. Kiinalaiset rakentavat näyttäviä kohteita ja saavat valtiolta vastikkeita. Keltainen vaara???

Ajamamme reitti Dar Es Salamista Durbaniin ja aiemmat Afrikan matkamme tähän tueksi antavat  mielikuvaksi suunnattoman köyhyyden, hedelmällisen maan ja suuret vesivarannot ja luonnon suunnattoman kauneuden ja rikkauden. Mitä tämä on muuta kuin mahdollisuus johon ei ainakaan vielä ole tartuttu Kiinalaisia lukuunottamatta.

Etelä Afrikka on sitten toinen juttu. Täällä ilmeisesti valkoinen on oman riistonsa ja tietotaitonsa pohjalta pistänyt homman infran kuntoon. On kouluja, sairaaloita, teitä ja lentokenttiä ja talous pinnalta katsoen kukoistaa ainakin kaupungeissa  ja tummaihoiset ovat jotenkin kriisien kautta saaneet homman siedettäväksi tasaarvon kannalta. Miksi yhteistyö köyhempien maiden auttamiseksi ei Afrikan mantereella toimi paremmin on ainakin minulle mysteerio.

Safarit ja luonto on minulle todella suuri ilon aihe. Uutta näkee joka kerralla eikä nähtyään satoja virtahepoja ja impaloita ja kymmenittäin kirahveja ja muita komistuksia niihin ikinä kyllästy. Eläimet, kasvit, hyönteiset ja maisemat ovat ehtymättömän rikkaita ja oppaiden niistä kertomat tarinat vaikkapa kasvien lääkekäytöstä tai eläinten kyvystä hyödyntää luontoa ovat upeaa mietittävää.

Tavattuja ihmisiä ja paikkoja

Ensimmäinen kohteemme on Ilenbulan sairaala Dar Es Salamista länteen johtavalta päätieltä n 10 kilometriä sivuun vireään pikku kylään.

Sairaala on lutherilaisen kirkon tuen piirissä, mutta täällä, kuten muissakin sairaalakohteissamme silmiin pistää lukuisten osittain koordinoimattomien projektien määrä. Hienoa tietysti nähdä että mm. Suomalaisilla Rorareilla on paljon projekteja. Toinen silmiinpistävä asia on orvot. AIDS, malaria,keuhkokuume ja muut vakavat sairaudet, jotka tuottavat paljon orpolapsia. Lapsiluku on yli viisi normaalissa perheessä. Jotenkin sitten kylät saavat näiden sairaaloiden kanssa yhdessä suurperheet hoidettua, mutta mm. maitoa on jo vaikea saada vastasyntyneille kun ei ole rahaa ja vanhemmat ovat kuolleet. Rahaa ei riitä tähänkään ja monet uskomukset  lisäävät ongelmaa. Lapsia syntyy kuitenkin niin paljon että esim Malawin väkiluku on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Leena Pasanen on tehnyt täällä uhrautuvaa työtään jo 30 vuotta nimenomaan lasten piirissä.

Ilenbulassa kuten muissakin käymissämme sairaaloissa on lukuisia lahjoitusvaroin saatuja laitteita ja  jopa kokonaisia rakennuksia, mutta käyttömenojen puutteseen ei ole ratkaisua ja palkat maksetaan satunnaisesti ja rahan lähteet ovat yhtä satunnaiset ilmeisesti heikon valtion rahatilanteen  ja ohjauksen takia. Osa rakennuksista tai laitteista on selvästi vajaakäytöllä huollon puuttuessa tai muusta syystä. Ylimmästä johdosta ja sen tarmokkuudesta sitten paljolti johtuu se miten näillä niukoilla resursseilla selvitään. Epäitsekäs ja uhrautuva toiminta on todella ihailtavaa.

Ilenbulaan on Suomesta syntynyt Rorareiden matchin grant pohjainen ICU (Intensive Care Unit) ja monia erillisiä laitteita on lahjoitettu vuosien saatossa. Lisäksi on menossa n 40.000$ avustus uudelta ns Global Grant pohjalta ja tässä on mukana mm Kauniaisten Rotariklubi. Simäklinikka on rakennettu Saksalaisin Rotareiden lahjoitusvaroin. Käyttövarojakin on annettu sairaalan tarpeeseen. Ilenbulassa mietitään uusina asioina vierastalon rakentamista avustustyöntekijöille ja toisaalta uutta leikkaussalia.

Rotaritapaaminen Mbeyassa

Rotaritoiminta on tässä miljoonakaupungissa uutta ja nyt mennään vasta toista presidenttikautta, joten kaikki toimintaan liittyvä kiinnosti tavatessamme. Kauniaisten Rotariklubi on solmimassa heidän kanssaan lähempää suhdetta tiedon ja kultturivaihdon pohjalta.

Valitettavan tiukkaan rakoseen tungimme tapaamisen jossa oli Mbeyan  pari vuotta toimineen Rotariklubin nykyinen presidentti ja charterpresidentti. Halua on monenlaiseen ja tiedon ja projektien jano on suuri. Heillä ensimmäisenä projektina on paikalliselle hautausmaalle johtavan sillan teko.

Iteten sairaala oli hieno nähdä vaikka olosuhteet heillä ovatkin heikohkot.

Itete sijaitsee läntisessä Tanzaniassa Mbeyasta etelään muutaman tunnin ajon päässä, jos tiet ovat ajokunnossa. Hyvä maastoauto on tarpeellinen tähän reissuun. Aika lailla puskassa ollaan ja edellytykset toiminnalle kärsivät varmasti tästä. Suomalainen edellisen sukupolven lähetystyöntekijä on aikanaan perustanut sairaalan silloin lähes tiettömiin olosuhteisiin. Sairaala hoitaa n 100.000 hengen maantieteellistä aluetta ilman toimivaa ambulanssia ja pienellä henkilökunnalla. Tehtävä tuntuu lähes mahdottomalta varsinkin kun saksalainen lääkäri on uupumuksen ja sairauden takia lähdössä takaisin Saksaan täyden jaksonsa päättyessä. Jatkaja on on vielä kysymysmerkki. Potilaat siis tulevat huonokuntoisina miten kukakin puskastaan pääsevät ja esim synnytyksiä tehdään yleensä kotona.

Tuore maanjäristys oli vienyt osan rakennuksista ja valtion systeemit tuhonnet rahatilanteen. Surkea nähdä kun lapsia kuolee mm maidon puutteeseen. Mm. Saksan rotarit ovat auttaneet, mutta käyttövaroja ei ole edes palkkoihin ja lääkkeisiin. Suomalaisia Lääkäreita ja laiteavustuksia on edelleenkin aika ajoin. Rotarit taas vahvasti taustalla mukana. Käyntimme aikana puiden raivaus katkoi sähkölinjat ja muutenkin infra oli tosi puutteellinen. Ihmisiä kuolee varmasti tilanteen takia. Käyttökulut pitää saada jostakin ja investoitavaakin on. Suoraan sanoen näen Iteten tulevaisuuden itsenäisenä sairaalana tosi haasteelliseksi. Uhrautuvaisuudellakin on rajansa.

Mateman sairaala.

Sairaala sijaitsee hienolla paikalla Malawi järven pohjoisrannalla. Lutherilaisen kirkon majoituslaitos/mökkikylä on naapurina. Saksalainen lääkäri Heike Simonowski on todellinen ilopilleri. Tarmokas ja osaava.

Saksalaisten Rotareiden projektina on aurinkovoiman rakentaminen ja suomalaisilla Rotareilla vastaavasti ICU yksikön teko. Molemmat ovat selvästi vielä kesken, mutta työ etenee.

Sairaalan ongelma on tuttu rahapuute ja heilläkin on vaikea saada työntekijöitä ilman selkeää palkkatuloa.

Suomalaisten Rotareihin kytkeytyvän lääkäripankin toiminta on erikseen todetta todella tarpeelliseksi.

Rahan tarve

Intensive care unit yksiköt ja kalliit lahjaksi annetut laitteet rakennuksineen ja mm lääkäripankin toiminta on pelastanut Afrikassa varmasti tuhansia jos ei kymmeniä tuhansia ihmishenkiä. Monet ovat saaneet nykyaikaista tietoa ja koulutusta ja elämää on monin tavoin helpotettu vuosien työllä. Mielestäni jotain kuitenkin puuttuu, kun ei silmiini tule kuvaa siitä miten tämä siirtyisi paikallisiin käsiin edes käyttömenojen osalta.

En saanut kyllä selkeitä lukuja kirjattua, mutta arvioni mukaan kaikilla kolmella sairaalalla on usean sadan tuhannen euron vaje vuosittain käyttömenoissaan, vaikka palkkataso on murtoosa meikäläisestä tasosta.

Upeaa että edes jotain olemme voineet auttaa siitä ollaan aidosti kiitollisia. Kaikkineen todella vahva ja rikas kokemus.

Mukana matkalla Kauniaisista

Kari Kaukinen, Leena Kaukinen, Pirkko Kiikka ja Martti Kiikka

Mietteitä muistiin kirjoitti

Martti Kiikka