14.9.2011

Maria Chilessä

Miten tutustutaan ilman yhteistä kieltä? Tuota olen tässä pohtinut viime viikkojen aikana, kun yhä useammin huomaan olevani seurassa, jossa kukaan ei juuri puhu englantia. Esittäytymiset ja pieni smalltalk toki jo sujuu espanjaksikin aika mukavasti, mutta entäs sitten kun perusinfot itsestä on vaihdettu ja säätä spekuloitu? Toistaiseksi paras keksimäni lääke tähän pulmaan on tehdä jotain mihin ei tarvita hankalia sanoja, kuten tanssia! Tanssi on täällä todellakin paljon luonnollisempi osa yhdessäoloa kuin Suomessa, ja sen kautta olen onnistunut rikkomaan yhden jos toisenkin kielimuurin.

Kommunikaatiovaikeuksista huolimatta porukka jaksaa onnekseni vielä puolentoista kuukaudenkin jälkeen olla minusta kiinnostunut ja kutsua mukaan erilaisiin juttuihin. Erittäin kiitollinen siitä olen juuri nyt siksi, että tällä hetkellä Chilessä vietetään ’itsenäisyyspäivän lomaa’, joka kestää kaksi viikkoa, eikä minulla siis kahteen viikkoon ole viitenä päivänä viikossa ympärilläni turvallista porukkaa luokkalaisista, joiden kanssa aina koulussa pystyin sopimaan tapaamisia. Tosin luokkahenki meillä on aivan mahtava, joten usein löydän itseni luokkalaisteni seurasta vapaa-ajallakin. Aina on jonkun syntymäpäivä, nimipäivä, kummin kaiman hääpäivä tai muuta yhtä merkityksellistä, mistä voi ehdottomasti löytää syyn kokoontua yhdessä syömään lounasta ja istuskelemaan auringonpaisteeseen rannan kiviröykkiöille.

Eräs mieleenpainuvimmista lounastapaamisistamme sattui viime viikolla, kun syötyämme päätimme lähteä porukalla naapurikaupungin hiekkadyyneille. Hyppäsimme pois bussista aivan dyynien juurella, ja täytyy kyllä myöntää että olin vaikuttunut. Jättimäiset oranssista hiekasta koostuvat dyynit kohosivat turkoosista tyrskyisestä merestä ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Kertaakaan ei ole vielä näin paljoa harmittanut etten ole ottanut kameraa mukaan, tuonne palaan ehdottomasti joku kerta hieman viisaampana! Vietimme siellä mukavan päivän kiipeillen dyyneillä, ja kokeilinpa jopa hiekkalautailuakin. Hauskaa se oli, eikä lumilautailukokemusten jälkeen kovin vaikeatakaan, mutta laudan kanssa dyynin harjalle kipuaminen porottavassa auringonpaisteessa vei kyllä viimeisetkin innostuksen rippeet muutaman laskun jälkeen!

Loman alkaessa olin hieman peloissani että löydänkö itselleni tekemistä, mutta enää en ole siitä ollenkaan huolissani. Suunnitelmissa on monen moista, kuten perheen kanssa muutaman päivän rantareissu lähikaupunkiin Papudoon. Loman jälkeenkin on jotain mitä odottaa, sillä Rotareiden järjestämä matka etelä Chilen Patagoniaan lähenee lähenemistään!